Taittovirheet mestariteosten taustalla
Louvressa mieltäsi on ehkä jäänyt vaivaamaan Mona Lisan sielukas ilme. Oletko sinäkin miettinyt, miten ihmeessä Da Vinci sai aikaan sen arvoituksellisen katseen, joka naisella on maalauksessa? Entä värit, joilla Van Gogh maalasi, lumoudutko sinäkin hehkuvasta keltaisesta ja kahvilan sinisen loistavasta hämystä? Kuinka kummassa hämärä voi olla niin intensiivisen värikylläistä, vaikka hämärähän on mustan eri sävyjä. Millaisten värillisten lasien takaa taiteilijat maailmaa maalasivat?
Asiasta oli otettava selvää. Sain käsiini hienon ja kiinnostavan artikkelin, jonka on kirjoittanut Seppo Seitsalo Orton-lehteen keväällä 2010.
Ikänäkö sai monien taiteilijoiden teokset muuttumaan voimakkaamman värisiksi ja suurpiirteisemmiksi, koska lähelle näkeminen heikkenee iän myötä. Näin kävi esimerkiksi Leonardo Da Vincille (1452-1519). Hän oli kiinnostunut myös optiikasta ja pohti, millaisilla silmän ulkopuolisilla linsseillä ikänäköä saisi parannettua. Impressionismin aikaan taiteilijat eivät juuri käyttäneet silmälaseja eikä kaikkiin silmän taittovirheisiin edes ollut korjaavia linssejä. Leonardo Da Vinci tosin mitä luultavimmin käytti jonkinlaisia silmälaseja — olihan hän myös piilolinssin keksijä, näin olen kuullut.
Nainen ilman sielua ja Mona Lisa
Da Vincin anatomiset tutkimukset saivat hänet etsimään myös ihmisen sielua. Sen Da Vinci löysi 30 ruumista tutkittuaan neljännestä aivolohkosta, kiasmasta, jonne silmähermot risteytyvät. Sinne ihminen taltioi tiedemies-taiteilijan mukaan havaintonsa ja siellä olisi myös sielu — silmien peili. Hän havainnollistaa löytönsä Mona Lisan sielukkaassa katseessa. Tässä on kenties selitys merkitsevälle katseelle ja hymylle.
Astigmatismi eli hajataitteisuus näkynee El Grecon (1541-1614) teoksissa pitkulaisina ja venyneinä hahmoina. Kyse voi tietenkin olla myös taiteilijan vapaudesta.
Ikääntyessä myös silmäsairaudet yleistyvät. Claude Monet’llakin (1840-1926) oli harmaakaihi ja hän kärsi häikäisystä, eikä enää maalannut ulkona kuten ennen. Kaihinen silmä saa värit näyttämään likaisilta ja sinisävyiset värit alkavat näyttää harmailta. Monet’n kaihi leikattiin kaihisemmasta silmästä, mutta leikkaus ei onnistunut hyvin. Leikkauksen jälkeen Monet peitti lämpimiä sävyjä maalatessaan leikatun silmänsä ja käytti leikkaamatonta, vähemmän kaihista silmäänsä.
Van Goghin epäillään sairastaneen glaukoomaa: akuuttiin silmänpaineen nousuun liittyy katseltavan kohteen ympärillä sädekehämäisyyttä. Saattoi sädekehämäisyys johtua myös absintista. Epilepsiaa hoidettiin tuohon aikaan sormustinkukasta saadulla digitaliksella, jonka sivuoireisiin liittyy keltaisen värin voimakas näkyminen ja sädekehämäisyys. Ihanien värikylläisten maalausten taustalla saattoi yksinkertaisesti olla Van Goghin mieltymys kirkkaisiin väreihin.
Tänä kesänä taidan maalata tutun järvimaiseman mökkirannasta. Jos mahdollista, teen saman yhdeksänkymppisenä, juuri ennen kaihileikkausta. Kaihileikkauksen jälkeen kaivan vuoden 2020 taiteellisen näkemykseni samasta maisemasta ja katson, olivatko pilvenhattarat valkoisempia ja järven pinta sinisempi kun olin nuori.