{"id":568,"date":"2020-08-10T12:53:36","date_gmt":"2020-08-10T09:53:36","guid":{"rendered":"https:\/\/salme.fi\/?p=568"},"modified":"2026-03-11T10:40:59","modified_gmt":"2026-03-11T10:40:59","slug":"taittovirheet-mestariteosten-taustalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/salme.fi\/sv\/taittovirheet-mestariteosten-taustalla\/","title":{"rendered":"Taittovirheet mestariteosten taustalla"},"content":{"rendered":"<p>Louvressa mielt\u00e4si on ehk\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt vaivaamaan Mona Lisan sielukas ilme. Oletko sin\u00e4kin miettinyt, miten ihmeess\u00e4 Da Vinci sai aikaan sen arvoituksellisen katseen, joka naisella on maalauksessa? Ent\u00e4 v\u00e4rit, joilla Van Gogh maalasi, lumoudutko sin\u00e4kin hehkuvasta keltaisesta ja kahvilan sinisen loistavasta h\u00e4myst\u00e4? Kuinka kummassa h\u00e4m\u00e4r\u00e4 voi olla niin intensiivisen v\u00e4rikyll\u00e4ist\u00e4, vaikka h\u00e4m\u00e4r\u00e4h\u00e4n on mustan eri s\u00e4vyj\u00e4. Millaisten v\u00e4rillisten lasien takaa taiteilijat maailmaa maalasivat?<\/p>\n\n\n\n<p>Asiasta oli otettava selv\u00e4\u00e4. Sain k\u00e4siini hienon ja kiinnostavan artikkelin, jonka on kirjoittanut Seppo Seitsalo Orton-lehteen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2010.<\/p>\n\n\n\n<p>Ik\u00e4n\u00e4k\u00f6 sai monien taiteilijoiden teokset muuttumaan voimakkaamman v\u00e4risiksi ja suurpiirteisemmiksi, koska l\u00e4helle n\u00e4keminen heikkenee i\u00e4n my\u00f6t\u00e4. N\u00e4in k\u00e4vi esimerkiksi Leonardo Da Vincille (1452-1519). H\u00e4n oli kiinnostunut my\u00f6s optiikasta ja pohti, millaisilla silm\u00e4n ulkopuolisilla linsseill\u00e4 ik\u00e4n\u00e4k\u00f6\u00e4 saisi parannettua. Impressionismin aikaan taiteilijat eiv\u00e4t juuri k\u00e4ytt\u00e4neet silm\u00e4laseja eik\u00e4 kaikkiin silm\u00e4n taittovirheisiin edes ollut korjaavia linssej\u00e4. Leonardo Da Vinci tosin mit\u00e4 luultavimmin k\u00e4ytti jonkinlaisia silm\u00e4laseja \u2014 olihan h\u00e4n my\u00f6s piilolinssin keksij\u00e4, n\u00e4in olen kuullut.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"437\" src=\"https:\/\/salme.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ginevramonalisa-768x437-1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1535\" srcset=\"https:\/\/salme.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ginevramonalisa-768x437-1.jpg 768w, https:\/\/salme.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ginevramonalisa-768x437-1-480x273.jpg 480w\" sizes=\"(min-width: 0px) and (max-width: 480px) 480px, (min-width: 481px) 768px, 100vw\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><em>Nainen ilman sielua ja Mona Lisa<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Da Vincin anatomiset tutkimukset saivat h\u00e4net etsim\u00e4\u00e4n my\u00f6s ihmisen sielua. Sen Da Vinci l\u00f6ysi 30 ruumista tutkittuaan nelj\u00e4nnest\u00e4 aivolohkosta, kiasmasta, jonne silm\u00e4hermot risteytyv\u00e4t. Sinne ihminen taltioi tiedemies-taiteilijan mukaan havaintonsa ja siell\u00e4 olisi my\u00f6s sielu \u2014 silmien peili. H\u00e4n havainnollistaa l\u00f6yt\u00f6ns\u00e4 Mona Lisan sielukkaassa katseessa. T\u00e4ss\u00e4 on kenties selitys merkitsev\u00e4lle katseelle ja hymylle.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"956\" src=\"https:\/\/salme.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/el_greco-768x956-1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1534\" srcset=\"https:\/\/salme.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/el_greco-768x956-1.jpg 768w, https:\/\/salme.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/el_greco-768x956-1-480x598.jpg 480w\" sizes=\"(min-width: 0px) and (max-width: 480px) 480px, (min-width: 481px) 768px, 100vw\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><em>Astigmatismi eli hajataitteisuus n\u00e4kynee El Grecon (1541-1614) teoksissa pitkulaisina ja venynein\u00e4 hahmoina. Kyse voi tietenkin olla my\u00f6s taiteilijan vapaudesta.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 my\u00f6s silm\u00e4sairaudet yleistyv\u00e4t. Claude Monet&#8217;llakin (1840-1926) oli harmaakaihi ja h\u00e4n k\u00e4rsi h\u00e4ik\u00e4isyst\u00e4, eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 maalannut ulkona kuten ennen. Kaihinen silm\u00e4 saa v\u00e4rit n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n likaisilta ja sinis\u00e4vyiset v\u00e4rit alkavat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harmailta. Monet&#8217;n kaihi leikattiin kaihisemmasta silm\u00e4st\u00e4, mutta leikkaus ei onnistunut hyvin. Leikkauksen j\u00e4lkeen Monet peitti l\u00e4mpimi\u00e4 s\u00e4vyj\u00e4 maalatessaan leikatun silm\u00e4ns\u00e4 ja k\u00e4ytti leikkaamatonta, v\u00e4hemm\u00e4n kaihista silm\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"339\" src=\"https:\/\/salme.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/bridgebridge-768x339-1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1533\" srcset=\"https:\/\/salme.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/bridgebridge-768x339-1.jpg 768w, https:\/\/salme.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/bridgebridge-768x339-1-480x212.jpg 480w\" sizes=\"(min-width: 0px) and (max-width: 480px) 480px, (min-width: 481px) 768px, 100vw\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Van Goghin ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n sairastaneen glaukoomaa: akuuttiin silm\u00e4npaineen nousuun liittyy katseltavan kohteen ymp\u00e4rill\u00e4 s\u00e4dekeh\u00e4m\u00e4isyytt\u00e4. Saattoi s\u00e4dekeh\u00e4m\u00e4isyys johtua my\u00f6s absintista. Epilepsiaa hoidettiin tuohon aikaan sormustinkukasta saadulla digitaliksella, jonka sivuoireisiin liittyy keltaisen v\u00e4rin voimakas n\u00e4kyminen ja s\u00e4dekeh\u00e4m\u00e4isyys. Ihanien v\u00e4rikyll\u00e4isten maalausten taustalla saattoi yksinkertaisesti olla Van Goghin mieltymys kirkkaisiin v\u00e4reihin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"756\" height=\"599\" src=\"https:\/\/salme.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/van_gogh2.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1532\" srcset=\"https:\/\/salme.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/van_gogh2.jpg 756w, https:\/\/salme.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/van_gogh2-480x380.jpg 480w\" sizes=\"(min-width: 0px) and (max-width: 480px) 480px, (min-width: 481px) 756px, 100vw\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 taidan maalata tutun j\u00e4rvimaiseman m\u00f6kkirannasta. Jos mahdollista, teen saman yhdeks\u00e4nkymppisen\u00e4, juuri ennen kaihileikkausta. Kaihileikkauksen j\u00e4lkeen kaivan vuoden 2020 taiteellisen n\u00e4kemykseni samasta maisemasta ja katson, olivatko pilvenhattarat valkoisempia ja j\u00e4rven pinta sinisempi kun olin nuori.<\/p>\n\n\n\n<p>&nbsp;<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Louvressa mielt\u00e4si on ehk\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt vaivaamaan Mona Lisan sielukas ilme. Oletko sin\u00e4kin miettinyt, miten ihmeess\u00e4 Da Vinci sai aikaan sen arvoituksellisen katseen, joka naisella on maalauksessa? Ent\u00e4 v\u00e4rit, joilla Van Gogh maalasi, lumoudutko sin\u00e4kin hehkuvasta keltaisesta ja kahvilan sinisen loistavasta h\u00e4myst\u00e4? Kuinka kummassa h\u00e4m\u00e4r\u00e4 voi olla niin intensiivisen v\u00e4rikyll\u00e4ist\u00e4, vaikka h\u00e4m\u00e4r\u00e4h\u00e4n on mustan eri s\u00e4vyj\u00e4. [&hellip;]<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":1536,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[63,20,64,65,66],"class_list":["post-568","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-likinako","tag-nakeminen","tag-nako","tag-taide","tag-taiteilija"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/salme.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/568","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/salme.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/salme.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/salme.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/salme.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=568"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/salme.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/568\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1552,"href":"https:\/\/salme.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/568\/revisions\/1552"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/salme.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1536"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/salme.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=568"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/salme.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=568"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/salme.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=568"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}